Lampola

Lampola

Lampolamme valmistui syksyllä 2014. Sen suunnittelussa, rakentamisessa ja sisustusratkaisuissa on pyritty ottamaan lampaiden ja nautojen hyvän elämän tarpeet huomioon mahdollisimman hyvin. Lisäksi on ajateltu myös meidän hoitajien hyvinvointia; meidän pitäisi pysyä työkuntoisina eläkeikään saakka.

Alla on esitelty muutamia pääköhtia lampolamme rakenneratkaisuista ja niiden tunnetuista vaikutuksista eläinten hyvinvointiin ja niiden luontaisiin käyttäytymistarpeisiin. Näiden lisäksi hyvinvointia varmistetaan lukuisilla päivittäisillä toimenpiteillä ja työskentelyn toimintatavoilla, jotka eivät ole riippuvaisia rakennuksen fyysisistä ratkaisuista.

Ruokinta

Kesäisin eläimemme laiduntavat ja saavat rehunsa luonnosta. Talvisin katraamme on kotilampolalla, jossa päärehuna on nurmesta tehty säilörehu. Imettävät emot ja kasvavat karitsat saavat lisäksi jyviä ja hernettä tai härkäpapua.

Lampaat ja naudat ruokitaan kiskolla kulkevan rehunjakoautomaatin avulla. Se jakaa rehun 20 kertaa vuorokaudessa sopivina annoksina. Rehua on koko ajan ruokintapöydällä, mutta monta uutta päivittäistä rehuannosta saa eläimet syömään enemmän ja märehtijän pötsikin toimii paremmin.

Jokaiselle oma ruokailupaikka

Lampolamme on pitkä ja kapea. Näin saamme jokaiselle oman ruokailupaikan ruokintapöydältä. Vaikka rehua on tarjolla koko ajan, lampaat pitävät silti samojen asioiden yhtäaikaisesta tekemisestä. Yhdessä syödään, yhdessä märehditään, yhdessä kirmaillaan pihalla. Suurempaan karsinaan mahtuisi kyllä neliöiden puolesta enemmän eläimiä, mutta silloin ruokailemassa pitäisi käydä vuorotellen. Laumassa on aina muutama eläin hierarkian loppupäässä. Nämä eivät ehkä pääse tai uskalla tulla koskaan syömään kunnolla, ellei niille ole varattuna paikkaa pöydästä.

Klik-klak-ruokinta-aita

Klik-klak-ääntä pitävä, heiluvaputkinen ruokinta-aita on toistaiseksi ainoa tietämämme, joka pitää karitsat poissa ruokintapöydältä. Hieman itsenäistyessään karitsat lähtevät seikkailemaan kauemmas emostaan, eivätkä tiedä, että ruokintapöydälle ei saa mennä. Ne tulevat ruokintapöydälle syömään ja juoksentelemaan, eivätkä välttämättä enää osaakaan takaisin oikeaan karsinaan. Riittävän pienenä emosta eksyttyään ne voivat nääntyä nälkään, ellei karkulaista löydetä ajoissa. Kun karitsoita syntyy kerralla parisensataa, potentiaalisia karkureita on yhtä paljon. Klik-klakin lävitse karitsa ei pääse, mutta pystyy kuitenkin syömään hyvin sen heiluriputkien välistä.

Lisäksi aita rauhoittaa ruokintatilannetta, kun jokaisella on oma selkeä paikkansa putkien välissä. Jos putkia ei olisi ja lampaat söisivät esimerkiksi vain lautojen välissä olevasta raosta, joku pomouuhi voi pyyhkäistä koko rivin kerralla pois tunkemalla itsensä toisten kaulojen alitse syöntipaikkaa valitessaan. 

Vesi

Jokaisessa karsinassa on pääsy kahdelle erilliselle juomakupille, joten kaikkien eläinten vapaa vedensaatin on varmistettu. Lämpenevät kupit pitävät talviaikaan veden +12 Celsiusasteessa. Se on miellyttävää juoda ja lämmin vesi on tasaista lämpöä vaativalle pötsimikrobistolle kylmää vettä parempaa.

Kuivitus

Eläimet pitävät hyvin kuivitetusta karsinapohjasta ja niin pidämme mekin. Hyvän kuivituksen avulla eläimet pysyvät puhtaina ja villat ja taljat hyvässä kunnossa. Imettävien uuhien karsinan hyvä kuivitus pitää utareet puhtaina ja karitsat saavat puhdasta maitoa.

Kuivitus on kohdallaan silloin, kun itse voi mennä köllöttelemään eläinten viereen, eivätkä vaatteet kostu. Onnistuneen kuivituksen näkee myös lampaiden nukkuma-asennosta; vähän kostuneella pohjalla eläimet etsivät kuivimpia paikkoja ja nukkuvat siinä pienellä kerällä. Kunnollisella kuivikkeella retkotetaan nautinnollisen rentona.

Ulkoilu

Kaikki eläimemme laiduntavat koko kesän. Sisäruokintakauden aikana ne pääsevät ulos kelien salliessa. Lampolamme seinissä on luukku jokaisen karsinan kohdalla ja ryhmiä voidaan tällä hetkellä ulkoiluttaa vuorotellen siten, etteivät ne mene sekaisin. Kevään 2017 aikana lampolan ympärille valmistuvat karsinakohtaiset jaloittelutarhat. Tällöin kaikki eläimet pääsevät kelien salliessa sisään ja ulos koko ajan.

Kiinteät väliaidat

Lampaat pitävät seinustoista, joiden vierellä makoilla turvallisesti. Kiinteät seinät rauhoittavat ryhmiä, kun aidan lävitse ei tarvitse tapella naapuriporukan eläinten kanssa. Pienet karitsat eivät pääse luikahtamaan aidan lävitse väärälle puolelle ja siten eksymään emostaan. Astutusaikana pässit ovat tyytyväisiä oman daamiporukkansa kanssa, eivätkä kadehdi naapurikarsinan pässin morsiamia.

Pienet ryhmät

Pidämme lampaamme pienissä, korkeintaan parinkymmenen eläimen ryhmissä. Joskus joutilaat tai joku muu samassa tuotantovaiheessa oleva ryhmä voi olla isommassakin porukassa. Pienessä ryhmässä eläinten on rauhallisempaa olla, eikä siellä käydä niin paljon hierarkiataisteluita. Kun kämppiksiä on vähemmän, niiden kanssa tulee paremmin toimeen, eikä tarvitse stressailla.

Erityisen pienissä ryhmissä uuhet ovat karitsoinnin jälkeen. Maatiaiset synnyttävät usein suuriakin vuonueita. Mitä pienempi ryhmä, sen vähemmän stressiä. Karitsat ja emot löytävät toisensa helposti ja meidänkin on helpompaa tarkkailla huolella pieniä ryhmiä ja huomata poikkeamat. 

Karitsakamarit

Uuhien ja karitsoiden ryhmäkarsinaan rakennetaan karitsakamari, jonne vain karitsat pääsevät. Kamarissa niille voidaan antaa omaa karitsarehua, eivätkä emot pääse siihen käsiksi. Kamari on myös pieni lastenhuone, jonne karitsat voivat mennä vähän omaan rauhaansa, pois emon helmoista kun siltä tuntuu.

Karitsointikarsinat

Karitsoinnin ajaksi ja muutamaksi päiväksi sen jälkeen uuhi laitetaan omaan yksittäiskarsinaan. Siellä se saa rauhassa karitsoida ja hoitaa pienokaisiaan ensimmäisten päivien ajan. Emo leimaantuu karitsoihinsa todella nopeasti, mutta karitsoilla voi mennä useampi päivä, että ne taatusti tunnistavat emonsa. Jos karitsoita on monta, emon on helpompi paimentaa suurta lapsilaumaansa omassa rauhassaan. Karitsointikarsinassa meidänkin on helppo tarkkailla, että kaikki karitsat varmasti saavat juodakseen ja kaikki menee muutenkin hyvin.

Käsittelyjärjestelmä

Punnitukset, ryhmittelyt, vierotukset, tarkastustoimenpiteet ja niin edelleen tapahtuvat eläimen kannalta pienimmällä stressillä hyvän käsittelyjärjestelmän avulla. Tilallamme on ruotsalaisen Knarrhultsin kiinteäseinäinen järjestelmä, jossa on karuselli, ränni, vaaka ja erottelukarsinat. Käsittelyalue on katraallemme tuttu, joten sen lävitse kulkeminen käy ilman suurempia mielenkuohuja.

Eläinten käsittelyjärjestelmistä ja niiden rakenteiden merkityksestä työn sujuvuudelle ja eläimen hyvinvoinnille voit lukea lisää suuren idolimme, tohtori Temple Grandinin nettisivuilta.

© Herrakunnan Lammas 2023